Myönnän, otsikko on jonkinlainen vitsiksi tarkoitettu hauska heitto. On tullut heitettyä sen verran kovasti kylmää vettä Tapparan valmennuksen ja erityisesti Jussi Tapolan niskaan, että on paras ottaa hattu päästä ja myöntää, kuinka erehtyväinen ihminen on. Tämähän näyttää suoraan sanoen hyvältä, vaikka seisonkin edelleen aiempien sanomisteni takana, että Tapparan pelillinen kehitys on ollut tällä kaudella kummallista. Viime peleissä kuitenkin keskinkertaisellakin pelillä on pisteitä, maaleja ja onnistujia ruvennut löytymään oikein mukavasti.
Champions Hockey League ja tamperelainen ihme
Kauan siinä meni, että Tappara löysi jonkinlaisen tasapainon kahden sarjan pelaamisen välille. Väistämätön johtopäätökseni on, että menestyminen CHL:ssä on maksanut Tapparalle ainakin jonkun pisteen Liigakiekossa, mutta nämä pistemenetykset on hyvä ottaa vastaan, koska viimein Tappara onnistui rikkomaan kirouksensa ja etenemään CHL:ssä sinne joukkoon, jossa olisi ollut syytä olla jo kauan sitten. Tästä on pakko antaa pisteitä valmennukselle, koska tämä yhdistelmä ei ole tahtonut ottaa toimiakseen. Joskus se aurinko paistaa risukasaankin.
CHL:ssä viimeinen vastus ei ehkä ollut se kovin mahdollinen, mutta olihan sitä hienoa katsoa, kuinka Tappara suoraan sanoen alisti liikkuvalla ja nopealla puolustuspelillään ranskalaisen vastustajan. Paremmuudesta ei jäänyt epäselvää, joten Müncheniin on hyvä lähteä hakemaan seuraavaa parannusta sijoitukseen. Ihmettelen edelleen sitä, miten Suomessa eivät ihmiset tunnu vieläkään löytävän tätä eurooppalaista huippusarjaa, jossa pelataan aivan kärkitason jääkiekkoa vuodesta toiseen. Yleisömäärien olisi syytä alkaa kasvamaan, koska harvoin tässä vaiheessa vuotta pelataan näin tärkeitä pelejä.
Hienointa CHL:ssä on se, että riippumatta kyseisen liigan tasosta niin sinne tullaan pelaamaan ja hakemaan voittoa. Tapparan peli on ehkä suhteessa omaan Liigaamme näyttänyt toisinaan melkoiselta puskemiselta, mutta panosten koventuessa ja vaatimustason kasvaessa vastuksellakin on Tappara näyttänyt aina vain paremmalta.
Onko tammikuu jälleen Tapparan?
Jos on ollut joskus Tapparan ympärillä puhetta siitä, kuinka ero sarjan kärjen ja tyvipään välillä tehdään tammikuussa niin odotukset eivät tästä ainakaan vähene. Tamperelainen kiekkoruuhka näyttää tammikuussa kyllä aika karmealta, mutta nyt on taas kerran aika lunastaa puheet siitä, kuinka meidän treenaaminen tuottaa kilpailuetua suhteessa kavereihin. Jos sitä kilpailuetua on hyvä jostain ottaa niin toivon todella, että olemme tammikuussa kuittivihkon kanssa ns. saamapuolella vaihteeksi.
Otteluruuhkat eivät toki koske vain Tapparaa, joten tässä olisi oikein oiva hetki kääntää myös sija sinne hieman turvallisemmille paikoille kevättä väijyessä. Vaikka viime aikoina kaukalossa on sujunut paremmin niin tuloskunnon on noustava ja pistepussin paisuttava suhteessa nykyiseen top 6:n, koska onhan Tappara esitykseenkin peilaten edelleen n. 4-5 sijaa perinteitään perässä. Jospa tällä kertaa sulatellaan kinkut pikaisesti ja aloitetaan välitön voittoputken jatkaminen heti joulun jälkeen. Täyttä kiitoa kohti kevään kliimaksia.
Kesken kauden on joskus hyvä myös pysähtyä tuijottamaan sitä kuuluisaa historiaa. Historia ei tietysti ole mikään tae tulevasta, mutta jostain syystä tuntuu, että Tapparan löytyessä sarjataulukon heikommalta puoliskolta, aina sellaisella kaudella on pelattu ennätyksellisen tasaista sarjaa. Paljon puhutaan siitä, kuinka pitää voittaa koko ajan ja aina vain enemmän, mutta onhan Liigatuote sitten kuitenkin lopulta tälläkin kaudella vähintään keskinkertaista hupia ja paljon mukavampaa on seurata sarjaa, jossa jokaisella on vieläkin mahdollisuuksia mihin vaan. Ennätyksellisen tasaista kautta pelataan, toivottavasti Tappara ottaa tasaisuudesta ilon irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti