Vaikka voisi luulla, että Saksassa on tähdellisempää tekemistä kuin seurata suosikkijoukkueensa edesottamuksia Suomessa niin tänä vuonna näin ei ole. Onnekkaat sattumat ovat mahdollistaneet Tapparan etäisten ohipelien seuraamisen, vaikka onhan esityksissä ollut kehumistakin. Tappara on esiintynyt vieraspeleissä hyvin, mutta kotona hyvä peli antaa odottaa itseään kuukaudesta toiseen. Tapparan esitys on oikeuttanut johonkin sääliplayoffeihin saakka, joten ihan oikeutetusti tuo asema sarjataulukosta on myös löytynyt.
Kotona ei juhlita
Tappara on kaksijakoinen seurattava: yhtäältä joukkueen esityksistä ei voi edes hyvällä sydämellä valittaa vieraskentällä, jossa ylivoimalla on haettu tarvittavat maalit ja vastaavasti alivoimalla pidetty vastustaja hyvin pienellä maalipaikkamäärällä. Vieraspelit näyttävät sopivan tämän kauden Tapparalle hienosti ja jokainen voi omalta osaltaan ainoastaan arvailla syitä tähän. Tarjoan omaksi selitykseksi sitä, että Tapparan pelisuunnitelma tukee paremmin vieraspelejä. Vieraspeleissä Tapparalla ei tunnu olevan tarvetta ylikorostuneeseen kiekolliseen hallintaan vaan tarvittaessa viisikko otetaan yhteen ja lähdetään hitaasti, mutta varmasti yhdessä. Vaikka vieraspelit ovat tuloksellisesti olleet parasta Tapparaa - ei peli tästä huolimatta täydellistä ole sielläkään ollut. Tapparan tehokkuus on pääsääntöisesti kehnoa ja ylivoimapeli on pelastanut nyt viimeisimmissä vieraspeleissä jokusen pisteenkin.
Kotipeleissä sen sijaan on suoraan sanoen raivostuttavaa seurata, kuinka Tapparalla on jatkuvasti kiire. Yhteistyön jääkiekon perusedellytys on, että viisikko pystyy toimimaan yhdessä, mutta Tapparan viisikon repeäminen erityisesti kotipeleissä on suoraan sanoen surullista katsottavaa. Pakit jätetään järjestäen yksin avaamaan peliä, jolloin heidän ainoaksi vaihtoehdokseen tulee vastustajan yksittäistä karvaajaa vastaan juosta peliä karkuun oman maalin taakse. Samalla hyökkääjät karkaavat aivan liian kauas kohti vastustajan sinistä, jolloin helppojen avaussyöttöjen mahdollisuus näennäistäkin painetta vastaan kuihtuu kasaan. Sentterit eivät vieläkään hae peliä pohjista ja pyrkimys jatkuvaan nopeaan hyökkäämiseen hajoaa punaviivalla, kun vastustaja saa pakotettua helposti tuettoman hyökkääjän heikkorytmiseen päätykiekkoon.
Minun on hyvin vaikea ymmärtää, mitä Tappara tuolla hakee, mutta mitä ikinä se onkaan, ainakaan se ei toimi. Kotipeleissä on suoraan sanoen raivostuttavaa, kuinka helppoa Tapparan pitäminen poissa parhailta maalipaikoilta on. Samoista ongelmista on puhuttu kausia, mutta niin vain tämä tähtitiede pysyy samanlaisena. Pelaajilta puuttuu jatkuvasti lähituki, joten yksittäisten kaksinkamppailujen voittaminen hyökkäysalueella ei juurikaan palvele tarkoitustaan, koska jatkopelit eivät toimi. Tapparan vedot tulevat pääsääntöisesti viivalta, mutta muualta tulevat vedot ovat harvinaisuus. Vaikka määrällisesti laukaukset voitetaan pelistä toiseen, laatupaikat tulevat järjestäen erityisesti kotipeleissä vastustajalle.
Toki esimerkiksi viimeisenä HPK oli Tapparaa vastaan "parempi" ainoastaan paperilla. Pari karkeaa yksilövirhettä, joista HPK:n vaatimaton hyökkäys pääsi iskemään maalit, mutta tämän kauden Tapparalle ikävän toisteinen kaava nähtiin jälleen: kun Tappara joutuu takaa-ajoon niin Mertarannan julistuksista huolimatta Tappara on helppoa pitää kulmissa. Mertaranta julisti koko kolmannen erän, kuinka HPK:lle ei missään nimessä riitä pelkkä puolustaminen, mutta kuinkas kävikään? HPK ei hyökännyt kolmannessa erässä kuin kerran ja siitä huolimatta se onnistui siitä tekemään maalin.
Mistä apua?
Katseeni kääntyy edelleen voimakkaasti valmennuksen puolelle. Tuloksellisesti Tapparan täytyy jossakin vaiheessa kautta saada aikaan voittoputki ja erityisesti ylempänä olevilta joukkueilta pitää voittaa pisteitä keskinäisistä, jotta sijoitus alkaa oikeasti parantua. Tällä hetkellä siihen on todella pitkä matka. Toki Tapparalla on ollut loukkaantumisia vaivanaan, mutta yleisilme pelistä toiseen ei selity missään nimessä loukkaantumisilla. Itse asiassa esim. kokoonpanoon nostettu Henriksson on parantanut koko ajan peliään - samoin Puhakka. He ovat esityksillään syrjäyttäneet esim. Salosen.
Kotipelien suunnitelmaa täytyy kohta oikeasti viilata kriittisesti, koska nykymenolla ei voi hirveän pitkään jatkaa. Tappara menettää pisteitä kotona sellaista tahtia, että joku voisi huutaa jo kriisiä. Kotipelien ei tarvitse poiketa vieraspeleistä silloin, kun tulosta tarvitaan, mutta Tapparalla ero on kuin yöllä ja päivällä. Vieraspeleissä on perusteltua hetki katsoa, miten vastustaja pelaa ja sopeuttaa peli siihen - kuten Tappara usein tekee. Kotipeleissä Tappara haluaa ainakin näennäisesti hallita peliä jatkuvasti kiekollisesti, mutta kuten Rautakorpi muotoili: "näytetään hyvältä kaukana maalista." Tällä ei ole voittamisen kanssa mitään tekemistä.
Onko kyse oikeasti itseluottamuksesta? Jos peli kulkee osan aikaa vieraissa upeasti niin onhan se mielenkiintoista, mitä tapahtuu matkalla tuttuun halliin? Toivottavasti uuden hallin kirkkaat valot ja laadukas jää auttavat Tapparaa pelaamaan myös kotona jatkossa paremmin. Pelillisiä muutoksia olisi kuitenkin jo pikku hiljaa suotuisaa tehdä, koska nykyinen "kiireellä odottamaan" ei ainakaan toimi. Ratkaisun avain on kuitenkin mielestäni edelleen niissä senttereissä. Heidän mukanaan Tappara kaatuu ja kukoistaa.
Enää muutama peli niin puolet kaudesta on taputeltu. Nyt olisi korkea aika alkaa valmentamaan senttereitä siihen, että avauspelaamista täytyy auttaa omalta puolustusalueelta asti. Epärytmisellä hyökkäämisellä päästään kyllä painimaan, muttei sinne, missä maaleja tehdään. Se vääntövoima olisi hyvä kohdistaa vastustajan maalin eteen. Sinne pääsisi helpoiten, kun sentteri tiputtaisi toisteisesti riittävän alas, jotta se ensimmäinen syöttö lähtisi vauhtiin. Sitten kun päästään syöttämällä alueelle niin kiekottomana sinne maalille joskus jopa pääsee. Ottaa vaikka mallia Kuuselasta, joka yleensä pienen kierroksen kautta menee kiekottomana sinne, mutta sentterit Tapparassa pelaavat kyllä joka paikassa, mutteivat pelipaikallaan. Platzer, Morley, Rauhala & Virta ovat jokainen vuorollaan vääntämässä maalin takana ja kulmassa, mutta aniharvoin maalilla.
Laittakaa nyt jo viimein noi sentterit paikoilleen, valmentajat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti